Sinun täytyy astua johtoon!

Björn ”Nalle” Wahlroos, 69, julkaisi muistelmiensa ensimmäisen osan, joka ulottuu vuoteen 1992 (Barrikadeilta pankkimaailmaan – Eräänlaiset päiväkirjat 1952-1992, Otava). Siinä pitkän ja vaikuttavan työuran tehnyt mies kertoo reilun avoimesti omista taistolaisvuosistaan sekä siitä miksi erosi tuosta porukasta vuonna 1973.

Fiksu (ja usein myös hauska) Nalle kuunteli silloisen propagandalaulun sanoja kuitenkin vielä ilmeisen tarkasti ja jälki on ollut sen mukaista:

"Opi perusasiat. Niille, joiden aika on tullut, se ei koskaan ole liian myöhäistä. Opi kaikki aakkoset. Se ei riitä, mutta opi ne. Älä anna sen harmittaa, vaan ala jo! Sinun täytyy tietää kaikki. Sinun täytyy astua johtoon! Opi, mies yömajassa, opi, mies vankilassa, opi, vaimo keittiössä, opi, kuusikymmenvuotias. Sinun täytyy astua johtoon! Mene kouluun, koditon. Hanki tietoja, vaikka palelet. Nälkäinen, tartu kirjaan. Se on hyvä ase. Sinun täytyy astua johtoon! Älä pelkää kysyä, toveri! Älä usko kuulopuheisiin, ota selvää. Mitä itse et tiedä, sitä et tiedä. Tarkista lasku; sinun täytyy se maksaa. Laske sormesi joka erälle ja kysy: miksi tämä on näin? Sinun täytyy astua johtoon! Opi perusasiat. Niille, joiden aika on tullut, se ei koskaan ole liian myöhäistä. Opi kaikki aakkoset. Se ei riitä, mutta opi ne. Älä anna sen harmittaa, vaan ala jo! Sinun täytyy tietää kaikki. Sinun täytyy astua johtoon!" 

Sävellys: Eero Ojanen 

Sanoitus: Bertolt Brecht 

Suomennos: Hannu-Pekka Lappalainen

Iisalmi — Lappeenranta (Saimaan kierros)

Jo pitkään oli tehnyt mieli nähdä Suomen sisäiset vesitiet. Niistä yksi parhaita lienee tuo "Vuoksen ylävesistön" eli Suur-Saimaan reitti aina Iisalmesta Lappeenrantaan ja siitä eteenpäin Viipurin kautta Suomenlahteen.

Purjeveneemme (hollantilainen Contest-30) varsinainen kotisatama on Perämeren rannalla, Haukiputaan Kiviniemessä, mutta syksyllä 2019 se päätettiin tuoda rekalla Suomussalmelle. Tuonnin eräs tarkoitus oli veneen kunnostaminen (lähellä asuntoamme), mutta päätarkoituksena oli ennen kaikkea tämä tuleva reissu Iisalmesta eteenpäin. Suomussalmi oli siis välietappi, mutta turhan pitkä sellainen.

Aldebaraan seisoi lähes 2 vuotta Karhulanvaaran entisen emäntäkoulun entisen navetan heinäkuivurissa. Kuvassa maalattu ja kunnostettu vene on juuri vedetty ulos, kuljetusta varten.
Aldebaraan seisoi lähes 2 vuotta Karhulanvaaran entisen emäntäkoulun entisen navetan heinäkuivurissa. Kuvassa maalattu ja kunnostettu vene on juuri vedetty ulos, kuljetusta varten.
Collapse )

Nokisade..

Näkökyky on upea asia, mutta vasta silloin kun siihen tulee pientä heittoa sitä osaa arvostaa entistä enemmän. Keväällä, heti kun maa oli sula, touhusin taas paljon koska meillähän on tuo mansikkaviljelmä. Yhtäkkiä huomasin, että oikean silmäni näkökentässä ilmeni sameutta ja, kun katselin taivasta kohti, niin valoa vastaan huomasin outoa nokisadetta (ihan kuin pientä "sammakon kutua"). Soitin Suomussalmen terveyskeskukselle ja hyvinkin nopeasti olin jo lääkärin puhelinvastaanotolla. Hän totesi, perusteellisen kyselyn jälkeen, että minut lähetetään Kainuun keskussairaalan silmäpolikliniikalle samalla kun kirjoitti väliaikaisen ajokiellon..

Viikon kuluttua istuin jo polikliniikan vastaanotolla ja hyvin pian sen jälkeen silmälääkärin tutkittavana, leukka ja otsa tutkimuskojeen telineessä. Tämä lääkäri totesi ensin, että "sinulla on lasiaisen irtauma, joka on aika yleinen ikäihmisillä". Kun jossain vaiheessa kysyin häneltä mitä hän on nyt tekemässä, Katri-niminen lääkäri totesi iloisesti: "olen nyt laserilla hitsaamassa nuo irtopalat taas kasaan". Vain pienen vihlaisun kera. Toimenpiteen jälkeen tämä mukava lääkäri neuvoi olla ponnistamatta parin viikon aikana.

Nyt, parin tarkastuskäynnin jälkeen, silmäni on taas kunnossa. Uskomaton ammattitaito ja siitä suurkiitos!

Collapse )

Vaadimme työtä!

Minulla on nykyään hieman ongelmallinen suhde vasemmistoon, osittain johtuen siitä että elämänkokemusta on karttunut matkan varrella mutta myös siitä, että yhä paremmin ymmärrän eron jakopolitiikan ja kakuntekopolitiikan välillä.

Ajankohtainen vaalilause kuuluu näin: "Jokaisella on oikeus hyvään elämään". Nyt vain KELAn luukulle vaatimaan sitä oikeutta, niinkö? Ei kai sentään.

Etenkin vasemmistoliitto (jota joskus jopa äänestin, Klasun aikana), mutta yhtä hyvin SAK ja demarit, huutavat aina välillä "vaadimme työtä!".


Mielenosoitus 2.2.2018
Mielenosoitus 2.2.2018

Kyseinen huutolause tuli vahvasti mieleen silloin kun luin Einari Vidgrenin mainion elämäkerran "Einari" (suosittelen).

Kirjoittaja: Antti Heikkinen. Kustantaja: WSOY
Kirjoittaja: Antti Heikkinen. Kustantaja: WSOY

Pitkän ja monivaiheisen tuotekehittelyn jälkeen Einari oli saanut jo sen verran Ponsse-metsätraktoreita myytyä, että rohkeni 1970-luvulla kysyä Vieremän kunnalta 300 neliön hallin, josta olisi tietysti maksanut vuokran. Suurin osa valtuustosta onneksi puolsi suunnitelman, mutta koko vasemmisto äänesti vastaan...hohoijaa.

Ohessa selventävä kuva Ponsse-tehtaan äskeisestä laajennuksesta:

kuva: Ponsse
kuva: Ponsse

Ennen olivat naiset rautaa

Tällainen filmipätkä (5 min) lämmittää DT-miehen mieltä. Mukiinmenevät maalaismuorit hakevat kotikyläänsä uudet telatraktorit ja joutuvat ylittämään kevättulvankin. Kyllä, ennen olivat naisetkin rautaa:

Lähde: к/ф "Русское поле" (1971), elokuva "Venäläinen pelto"

Eilen tein minäkin pienen juutuubin omasta DT-telatraktorista. Tuo äänekäs ja reistaileva penikka (bensakäyttöinen starttimoottori PD-10) nimittäin alkoi ottaa pattiin ja samalla haluaisin säilyttää kuuloni.. Tein siis saman tempun kuin monet traktorinomistajat siellä idässä: vaihdoin penikan sähköstarttiin ja AVOT:

Ja kun puhe kääntyi alussa tuohon venäläiseen peltoon, niin oheistan Jan Frenkelin. Hieno mies, hieno säveltäjä ja hieno laulaja!

  

Melko vetelää vasemmistolaisuutta..

Kirjoitin aiemmin (fiksun Markus Mustajärven innoittamana) "Minne hävisi vasemmiston EU-kriittisyys?".

Nyt, kun kerrankin oli kyse tärkeästä ja hyvinkin kauaskantoisesta eduskunta-äänestyksestä, niin hämmästykseni oli suuri ja pettymykseni sitäkin enemmän: vasemmistoliiton neljä kansanedustajaa jäivät yksinkertaisesti kotiin, vaikka yleisesti tiedettiin, että juuri he vastustavat elpymispakettia (Markus Mustajärvi, Katja Hänninen, Jari Myllykoski sekä Johannes Yrttiaho).

Ryhmyri Paavo Arhinmäki totesi medialle lakonisesti: "Äänestyksestä pois jättäytyneille kansanedustajillemme ei ole tulossa sanktioita toiminnastaan".

Kuten Katja Hänninen ja Jari Myllykoski, niin myös Markus Mustajärvi ilmoitti avoimesti olevansa EU-liittovaltiokehityksen vastustaja ja lisäsi siihen: "Kun 18 eduskuntavuoden aikana en ole voinut hyväksyä yhtään maakohtaista tukipakettia enkä Euroopan vakausmekanismia, niin en kyllä voinut tätäkään hyväksyä". Ryhdikästä ja aivan perusteltua puhetta, minunkin mielestäni, mutta miksi jäädä kotiin juuri ratkaisevalla hetkellä.... Vetelää, ylen vetelää.

Kunnia Kuhmon Tuomas Kettuselle! Muut kainuulaiskansanedustajat kärsivät ainakin minun silmissäni vakavaa mainehaittaa.

Kunnia myös kokoomukselle, joka sittenkin (möhläyksen jälkeen) salli omille kansanedustajilleen vapaata äänestysoikeutta. Peräti 10 äänestivät vastaan, mukana eduskunnan entinen puhemies Paula Risikko.

Reilut onnittelut kuitenkin ykkösvoittajalle, Italialle, joka saa 69 miljardia euroa lahjana sekä 123 miljardia halpana lainana. Onnittelut myös Ranskan ja Saksan pankeille! 

Surullinen olen lasteni ja lastenlasteni puolesta..

Terveisin, liittovaltion vastustaja, mutta itsenäisten jäsenvaltioiden EU-unionin kannattaja.

Havaintoja junan ikkunasta

Rokotuspiikin jälkeen rohkenin (pitkästä aikaa) taas käydä moikkaamassa pojanpoikaani, juuri 2 vuotta täyttänyttä Urho Ilmaria. Menomatkalla pääkaupunkiiin luin Ilmari Kiannon kirjaa sen verran tiivisti, etten seurannut maisemia.

Eilisen paluumatkan aikana katselin junan ikkunasta sitäkin enemmän. Ohessa ja umpimähkään: kolme havaintoa. Ohikiitävä vilkaisu muuttuu nykyään nimittäin sillä tavalla kiinnostavaksi, että tabletin ja google mapsin avulla paikannus tapahtuu hetkessä. Samalla ja olemattomalla vaivalla löytyy mukavasti taustatietoa.

Nastolan Uusikylä (Fingerporin Jarlan kotikylä)

Lahden ja Kouvolan välillä huomasin ihanasti ränsistyneen oloisen kyläraitin, josta erityisesti vanha muistomerkki pisti silmään. Kävi ilmi, että kyse oli entisen Nastolan Uudestakylästä (nykyisin Lahteen kuuluva), jossa vuonna 1918 taisteltiin verisesti. Kyseinen muistomerkki pystytettiin kaatuneiden saksalaissotilaiden muistoksi. Seuraava blogi antaa siitä lisätietoa: https://sotilaspoika.fi/sodan-ratkaisu-lahdessa-ja-hollolassa/         

Wikipedia tietää puolestaan kertoa, että kylän suurmiehiä on muiden muassa Pertti Jarla. "Aina oppii kun ei olla kotona" onkin tunnettu iskulause, joka taas kerran todettiin oikeaksi.

Uudenkylän muistomerkki (kuva: google street view)
Uudenkylän muistomerkki (kuva: google street view)

Kalson viilutehdas

Kouvolan jälkeen, keskellä korpea ja metsäistä järvimaisemaa, pisti silmään pienehkö mutta vaikuttava tehdasmiljöö. Kauniin pikkulahden takana sijaitseva tehdas näytti olevan täydessä touhussa. Kävi ilmi, että ohitimme juuri Vuohijärven kylän ja että kyse on Karl Grahnin vuonna 1934 perustamasta vaneritehtaasta. Nykyisin siellä tuotetaan menestyksellisesti 2 mm:n kuusiviilua ja Grahn-konsernin konkurssin jälkeen pikkutehdas tehdas tuli osaksi UPM-Kymmene konsernia. Työntekijöitä on silti 120 henkeä. Suomen metsä tarjoaa edelleen hienoja työpaikkoja. Onneksi!

UPM-Kymmene Woodin Kalson tehdas (kuva: google street view)
UPM-Kymmene Woodin Kalson tehdas (kuva: google street view)

Oiva Kallion komeat "Päivölä" ja "Asuntola"

Kun junamme lähti hitaasti liikkeelle, Kuopion asemalta pohjoiseen, ilmestyivät junan vasemmalla puolella kerrassaan komeat rakennukset! Ensimmäisen talon julkisivussa erottui vuosiluku 1924. Hyvin pian tablettini paljasti, että ne sijaitsevat Pohjolankadun varrella ja seuraava haku totesi, että molemmat (Päivölä ja Asuntola) ovat arkkitehti Oiva Kallion käsialaa. Päivölä on selkeästi komein.

Päivölä (kuva: oikotie.fi)
Päivölä (kuva: oikotie.fi)

Pirjo Ryhänen kirjoitti omassa postauksessaan Päivölästä seuraavasti: 

"Arkkitehti Oiva Kallio piirsi Kuopion virkamiestalo Päivölän vuosina 1923-1924. Päivölä on ensimmäisiä Kuopion asuinkerrostaloja. Se rakennettiin komeaksi, ja huoneet avariksi, koska sitä tulisivat asuttamaan kaupungin virkamiehet ja opettajat.

Suunnittelun lähtökohtana oli taloudellisuus, koska rakennukseen sijoitettiin siihen maailman aikaan huipputegnologiaa edustava keskuskeittiöjärjestelmä, jonka ansiosta vältyttiin palkkaamasta palvelijatar. Päivölä rapattiin ja maalattiin vaaleaksi. 1920-luvun tyyli poikkesi edellisen vuosikymmenen historiallisesta klassismista sikäli, että suunnittelussa nostettiin nyt etusijalle esteettisyys viimeistellyillä yksityiskohdilla. Ulkoseinissä ryhdyttiin käyttämään pintakäsittelyä taiteellisena tehokeinona. Rappaus tehtiin epätasaisesti, jotta valo ja varjo leikkisi pinnalla. Rappaukseen saatiin elävä pinta raapimalla tai hiertämällä.

Julkisivu jäsenneltiin säännöllisiin ikkunakenttiin, jotka on erotettu toisistaan ulkonevilla pilastereilla. Koko seinäpintaa jäsentävät tasaisin akselivälein sijoitetut 8-ruutuiset ikkunat. Ikkunoiden kehykset vahtelevat. Suurin osa ikkunoista on saanut kuitenkin kevyet kehykset, kun taas kolmannen kerroksen muutamat ikkunat on kehystetty muita arvokkaammin muhkeasti barokkihenkisillä edikula-kehyksillä, joissa kaksi pilasteria kannattelee päätykolmiota. 

Neljännen ja viidennen kerroksen väliin keskelle on merkitty rakennuksen valmistumisvuosi tuon ajan käsialalla 1 9 2 4".

Edustavuuden vaatimukset toivat selvästi mukanaan enemmän koristeellisuutta. Nurkkaharkotukset ja räystäslinjan katkaisevat kattoikunapäädyt kaarevine muotoineen muistuttivat vielä 1910-luvun ihanteista. Barokisoivien muotojen lisäksi joukossa on myös antiikin tematiikkaa. Rakennuksen kolmea sisäänkäyntiä kehystää myös riemukaariaihe kasetoitune tynnyrikattoineen, ja pohjakerroksen yläpuolinen kerroslista juoksee meander-nauhana ympäri rakennusta. 1920-luvun arkkitehtuurille ovat tyypillistä takorautaiset lisukkeet, kuten katon tähtikoristeiset spiirat, jotka keventävät rakennuksen yleisilmettä. Rakennuksen kokonaishahmo henkii 1600-luvun barokkiklassismia. Rakennuspiirustukset on päivätty helmikuussa 1924, ja lääninkanslia on hyväksynyt ne 13.5.1924.

Pirjolle kiitos!

P.S. Näin koronan aikana junamatka on edelleen rento ja halpa tapa liikkua. Tilasin istuinpaikan "ekstra"-vaunussa, jossa vieruspaikka on aina vapaa, pakollinen maski ilmainen ja teetä ja kahvia koko ajan tarjolla. Suosittelen!

terveisin,

Urho Ilmarin onnellinen ukki

Juan Joya Borja (1956-2021)

Tämä mainio mies on jakanut ympärilleen niin paljon iloa ja positiivista energiaa, että on vähintään postuumin blogin arvoinen. Uutinen kertoo, että hän kuoli eilen sairaalassa.

Jotta tehdään oikeutta hänelle ja hänen lahjakkuudelle, niin tässä alkuperäinen haastattelu, englannin tekstityksellä. Vuonna 2002 hän kertoi haastattelija Jesús Quintero:lle kokemuksistaan kalaravintolan keittiössä. Suositun ohjelman nimi on "Ratones Coloraos" (värilliset hiiret). 

Kiitos, "El Risitas" (espanjalaisten antama lempinimi: hän joka nauraa)! Kepeät mullat.


Tyhjentävä tietoisku

Velipoikani Sibrand (hollantilainen kirurgi) lähetti oheisen tietoiskun, jonka käännös kuuluu näin: 

1.kuva: Hänelle, joka ei anna rokota itseään veritulppapelon takia, mutta joka kylläkin haluaa lentää. Mikä on veritulppariski? Hollannissa (maaliskuussa 2021) koronarokotuksen veritulppariski on 2 per 300 000 rokotettua. 

2.kuva: On olemassa myös muita veritulppariskejä, kuten e-pillerin: 3-6/10 000 käyttäjää. 

3.kuva: Rokotuksen tarkoituksena on estää koronatartunnan vakavat seuraukset: tehohoitoon liittyvä veritulppariski (koronan yhteydessä) on 1 per 3 potilasta! 

4.kuva: Mikäli todella pelkäät veritulppaa, niin älä sitten myöskään lennä kaukomaihin. Pitkän lentomatkan veritulppariski on 1/4 500 eli peräti 33 kertaa suurempi kuin koronarokotteen...

Iloisin terveisin,

nimimerkki: Juuri rokotuksen saanut

Benille täydet pisteet!

Harvoin joku puhuu (tai saa edes puhua) A-studiossa niin painavaa asiaa kuin Ben Zyskowicz. Klikatkaa oheisen yle-linkin kohdassa 27 minuuttia:

Uskomatonta, ettei vieläkään vaadita Suomen rajoilla todistusta koronatestin negatiivisesta tuloksesta (kuten kaikissa pohjoismaissa ja monessa, monessa EU-maassa). Kerrassaan uskomatonta...

Amos Ahola (Liberaalipuolue): "Kysymykseni on, että miksi korjaamme hanaa jos pääsulku vuotaa?"